Harrastusten hinnoissa tulee usein mietittyä kausimaksuja ja välineiden hintoja, mutta kuinka paljon harrastuspaikalle kulkeminen maksaa? Kuljetuksesta alkaa äkkiä tulla yllättävän iso kustannus, jos harjoitukset toistuvat monta kertaa viikossa ja etäisyyttä harrastuspaikallekin on yli kymmenen kilometriä. Myös aikaa saattaa kulua roppakaupalla lasten kuskaamiseen.

9.10.2019 järjestettiin työpaja, johon osallistui 16 innokasta maaseudun liikennepalveluiden kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Työpajassa pohdittiin muun muassa digitalisaatiota, jakamistaloutta ja julkisen sektorin eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Työpajaan osallistujien tehtävänä oli vastata kuuteen maaseudun liikennepalveluita koskevaan kysymykseen. Alta löydät pdf-tiedoston, johon on koottu olennaisimmat vastaukset. Olehan yhteydessä, jos keksit itse vielä jotain lisättävää tai haluat saada lisätietoja.

Yhteenveto 9.10.2019 maaseudun liikenteen kehittämistyöpajan vastauksista.pdf

Miltä maaseudun asukkaan viikko voisi näyttää, jos liikkumiseen tuotaisiin pieni ilmastoystävällisyysripaus? Voisiko hän jopa selvitä ilman omaa autoa? Leikitään että kyseessä on Martti, joka asuu Toholammilla, käy töissä Kokkolassa ja harrastaa lentopalloa.

Kaupungistuminen, tuo ihana ilmiö nopeutuu päivä päivältä. Isot keskittymät nielevät pienten asukkaat ja ennen pitkää kaikki asuvat yliopistokaupungeissa. Alueellinen asumisen ja työn keskittäminen on hyvä asia ympäristön kannalta. Palvelut on helpompi järjestää ja ihmiset tuottavat vähemmän ympäristöhaittoja jakaessaan resursseja tiiviissä yhteisöissä.

Keskipohjalaiset Kylät ry on julkaissut vuoden 2019 tiedotuslehtensä. Lehti ilmestyi jo alkukesästä, mutta on nyt löydettävissä myös verkosta. Kyytiin2 -hanke näkyy lehdessä artikkelin muodossa. Kirjoitin pienen maaseudun liikkumista pohtivan pläjäyksen otsikolla ”Myydään Volvo”. Laitan kirjoituksen tähän alle. Se on muuten oikein hyvä kirjoitus, mutta valehtelen siinä, että polttoainekustannuksilla olisi merkitystä yksityisautoiluun. Nyttemmin olen oppinut, että polttoaine on vain pienen pieni sivujuonne autoilun kokonaiskustannuksissa.

Viimeaikoina ahkerasti jakamani suosikkujuttu Ylen sivuilla on Kuinka paljon autoilu maksaa? Se sisältää muutamia taulukoita, missä on laskettu autoilun kustannuksia. Jutussa harmittaa se, että taulukot ovat kiinteitä ja halvinkin automalli on tällaisen minun kaltaisen pihistelijän mittapuulla aivan liian kallis.

Liikenne on olennainen osa kaikkea: työ, harrastukset, terveydenhoito, vähittäiskauppa, seurustelu, sukulointi, matkustaminen, kulttuuri. Maksaminen puolestaan on olennainen osa liikennettä. Vielä muutama vuosi taakse päin olin varma, että bussimatkustamista ei kannata edes harkita, jos ei satu olemaan käteistä mukana.

Tekniikka & Talous tarjoaa hyvää perustietoa sisältävän artikkelin verkossa. Otsikko (Kotimaa arveluttaa Suomen MaaS-pioneereja) on hieman hämäävä, mutta itse artikkeli sisältää paljon asioita, joista jokaisen perusjantterinkin kannattaa olla perillä:

Lue loppuun →

Olipa kerran ympäristöahdistunut ukkeli, joka halusi kulkea työmatkansa linja-autolla oman auton sijasta. Kyseinen ukkeli meni Matkahuollon sivuille seikkailemaan, josko sieltä löytyisi sopiva lipputuote työmatkaliikkumiseen. No löytyihän sieltä! Ei tarvinnut enää kuin arvata, mikä näistä olisi oikea lippu työmatkalaiselle: Kertalippu, Nettilippu, Nettitarjouslippu, Vuosilippu, Kaupunkilippu, Seutulippu, Työmatkalippu, CityCity-lippu, 30 matkaa/30 päivää -lippu, Koulumatkalippu, Prepaid22-vuosilippu, Arvolippu, Bussipassi, Junabussi-lippu vai Bussilippu ulkomaille.

Suomi on siitä erikoinen maa, että meillä on yllättävän hyvä verkosto sähköautojen lataamiseen jo valmiina. Tämä verkosto on tietenkin kylmästä talvesta johtuvat lukuisat ulkolämmitystolpat. Samat tolpat voivat palvella myös sähköautojen hidasta latausta.